Yötöissä

Monesti kun vanhemmat saavat lapset nukkumaan, alkaa se oma vapaa-aika, jolloin voi katsoa vaikka leffan tai köllötellä sohvalla ja syödä jotain hyvää. Joku voi avata pullon viiniä ja nostaa jalat ylös...Tällaisesta vapaa-ajasta ei refluksilapsen kanssa useinkaan ole tietoakaan, ellei lapsi ole muualla hoidossa tai sattumoisin erittäin hyvin lääkeet ja ruokavalio kohdallaan. Yöt ovat refluksiperheessä monesti kiireisintä aikaa. Niin myös meillä. Kun heräät vartin välein monia kuukausia, jopa vuosia, leffailtahaaveet ovat muuttuneet toisenlaisiksi haaveiksi. Voi kunpa ehtisin pestä rauhassa hampaat tai käydä wc:ssä ilman, että makuuhuoneesta kuuluu jo huutoa! Näistä minä haaveilen.

Tähän refluksista aiheutuvaan yölevottomuuteen on ihan järkevä selitys. Vaakatasossa oleminen on refluksikolle suoraan sanottuna helvettiä. Moni ei pärjää ilman happosalpaajaa, thank God, että sellainen on keksitty. Tämäkään ei ole onni ja autuus tosin. Auttaa kyllä siihen, että nouseva ylöspäin pyrkivä neste ei ole hapanta, joten voi ehkä saada nukutuksi, vaikka ei voikaan viedä kokonaan sitä, että nestettä ei nousisi. Ja jos on kokeilussa uusi ruoka ym. yöunet on enemmän kuin varmasti menetetyt.

Meillä eniten refluksi ja allergiat vaikuttavat juurikin nukkumiseen. Viikko sitten aloitettiin happosalpaaja uudestaan ja selvän tasaisesti yöt ovat parantuneet! Näköjään jos ruokavalio on suht kohdallaan, happosalpaajasta on kuitenkin hyötyä. Oli kyllä hyvä, että uudelleen otettiin tämäkin keino kokeiluun. Toissayönä tehtiin jopa nukkumisennätys. Herättiin vain kaksi kertaa! Ihmettelin omaa kohmeista olotilaani aamulla, kun olin nukkunut putkeen vajaat neljä tuntia. Luulin olevani kuollut, sillä lihaksia särki ja olin aivan puutunut. Meinasin kaatua kun nousin seisomaan, kun jalat eivät kantaneet. Kehoni ei ole tottunut nukkumaan näin pitkiä aikoja, se oli shokissa. Olin saanut oikeasti syvää unta enkä vain jatkuvaa torkku-hälytys-valveillaolo-unta. Voi, kunpa hyvä kausi jatkuisi vielä edes muutaman päivän, sillä nyt jo huomaan monella tapaa, kuinka paljon enemmän energiaa sitä päivällä onkaan. Yllätin itseni jopa miettimästä uusien kenkien ja meikkien hankintaa, sekä mieleni melkein teki jo aloittaa ikkunoiden pesu. Tällaisiin asioihin ei ole ollut aikaisemmin energiaa edes ajattelun tasolla, vaikka pidän kovasti kauniista vaatteista, meikkaamisesta sekä tykkään siivoamisesta. Ehkäpä ajatuksesta vielä pääsisin tekoihin asti, sillä viimepäiviin on myös tullut enemmän yllättäen omaa aikaa, kun tyttö on hyvällä tuulella ja kivuton. On ihan omituista kun koko ajan ei tarvitse yrittää viihdyttää, kantaa, tissittää, heiluttaa tai muuten vaan lohduttaa toista. Tuossa hän nytkin rakentaa legojaan niin kieli keskellä suuta :) ja minä tässä...olen vaan niin onnellinen näistä hyvistä päivistä ja niin kiitollinen. On ihanaa katsella tuota ipanaa tuossa ja nähdä, että toisella niin hyvä olla. Ainakin tänään....ja ehkäpä illalla, kun saadaan tuo tirppu tuosta nukkumaan, ehdin pestä rauhassa hampaat ja ehkä vielä saan nukkuakin muutaman tunnin ennen hälytystä.