maanantai 13. elokuuta 2012

Tähdet

Olen ollut melkoinen mörkö viimeaikoina. Aika iso mörkö. Huolet tuntuvat kaatuvan päälle ja valoa ei meinaa nähdä mistään. Möröthän elävät pimeässä? ja siellä minä olen ollutkin. Itkenyt, valittanut, ollut toivoton ja varmasti levittänyt tätä pahaa oloa ympärillenikin. On vaikea olla vihainen sille, kenelle pitäsi olla vihainen, mutta miten olla vihainen sairaudelle? Tälle sairaudelle, joka laittaa lapseni äärirajoille kuten minutkin ja koko meidän perheen niin monella tapaa. Siispä puran pahan oloni itseeni tai läheisiini tai sitten olemalla vihainen jos jonkinlaisesta vääryydestä tai koko maailmalle.

Tänä synkkänä kautena olen silti saanut nähdä myös paljon valoa ja se valo tulee ennen kaikkea niistä ihmisistä jotka tätä arkeamme jakavat koko sydämellään ja sielullaan. En osaa kyllin edes kiittää siitä kaikesta tuesta jota saan, siitä ymmärryksestä jota koen ja niistä keskusteluista, kirjoitteluista, joista saan aina voimaa käydä uudestaan siihen työhön, johon minut nyt on kutsuttu. Sanonta, yksi hyvä ystävä vastaa kymmentä vihamiestä tulee nyt mieleeni vahvasti. Elämässäni ei sinällään vihamiehiä ole, mutta monesti, kuten edellisessäkin kirjoitin, ymmärtämättömyyttä kyllä. Täten voisin sanoa, että yhden ihmisen ymmärrys vastaa kymmenen ihmisen ymmärtämättömyyttä ja yhden ihmisen välittäminen vastaa kymmenen ihmisen välinpitämättömyyttä. Usein myös sanotaan, että tähdet näkyvät parhaiten kun ympärillä on pimeää. Olen näistä tähdistä niin kiitollinen! Ne todellakin loistavat valoaan pimeällä taivaalla.

Kiitoksena tähdilleni laitan tähän yhden runon, joka minut sai ajattelemaan teitä. Toivon että tiedätte keitä olette...

Kiitos!

Niille, jotka uskoivat minuun,

kun en siihen itse pystynyt.

Niille, jotka hymyllään hälvensivät pimeyden kasvoiltani.

Niille, jotka vaihtoivat taakkani vilpittömään iloonsa ja pitivät sitä hyvänä kauppana.

Niille, joiden rakkaus ja nauru antoivat minulle siivet ja sinitaivaan.

Niille, joita en voi kylliksi kiittää tässä elämässä, enkä seuraavassakaan.
Bradley Trevor Grieve

3 kommenttia:

  1. Rakas Anu, kiitos sinulle, kun olet minun tähteni ja olen lukemattomat kerrat saanut niin paljon tukea ja voimaa meidän arkeen <3 Ole rauhassa mörkö silloin kun siltä tuntuu, mitä muuta voisi tilanteessanne olla? Vaikka sinä olet niin paljon, paljon muuta. Tosin Mörkö (Muumilaakson) on varmaan kiltti, aika ujo vaan, ja ihan mukava, jos osaa oikein ja huomaavaisesti lähestyä, olosuhteiden pakosta lienee mörisevä ja vähän pelottava (näin olen selostanut esikoiselleni, jota mörkö vähän pelottaa). Mörköile vaan sinäkin niille, joille se on oikea vastakaiku, äläkä koita olla liian kiltti. Ihan hurjasti energiaa teidän arkeen, ja niin paljon valoa toivoisin teille, kyllä valoisampien aikojen olisi totisesti kohtuullista olla jo lähellä!!! <3 EO

    VastaaPoista
  2. Tunne on molemminpuolinen, olet ehdottomasti yksi kirkkaimmista tähdistä minun taivaallani EO ♥ Toivon sinne myös valoisia aikoja ja kirjoitellaan puolin ja toisin...

    VastaaPoista