Varmasti itsekin toisinaan lasken sammakoita suustani, mutta nyt kyllä viimeaikoina alkanut tulla mitta täyteen erinäisiä lausahduksia, joita saanut kuulla. Viisas ihminen laittaisi ne toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, mutta taidan siinä mielessä ollan nyt melko rasittunut äiti-ihminen, että en kykene enää tuollaiseen suodattamiseen.
Kesä on ollut monella tapaa vaikeaa aikaa ruokien suhteen. Me suomalaiset kun suurin piirtein elämme kesän grillaten, tehden kauden sadosta mitä ihanampia herkkuruokia ja tietenkin näitä kokemuksia sitten jaetaan suureen ääneen kaikenlaisissa foorumeissa sekä kanssakäymisissä.
Ihminen, joka elää todella rajoitettuneella ruokavaliolla kera lapsensa törmää väistämättä näihin ruokahehkutuksiin mitä ihmeellisin tavoin. Toisaalta myös jutellessa saattaa toinen puhua ääneen asioita, joista ei ymmärrä, kuinka paha mieli kuulijalle voi niistä tulla. Minulle on tullut ihan hurjan paha mieli monista sellaisista ruokahehkutusasioista, jotka eivät välttämättä ole kohdennettu mitenkään minulle pahansuopaisesti, mutta on saanut minut tuntemaan siltä, kuin että pyörätuolissa istuvalle kehuisi kuinka mukavaa on kävellä. Vähän samaahan se on, jos kehuu jotain hyvää ruokaa ihmiselle joka ei voi syödä juuri mitään, tai pahimmassa tapauksessa kehuu omien lastensa syömisiä, tietäen vielä siitä, kuinka vaikeaa meillä on löytää lapselle edes jonkinlaista ruokaa ja saa minut tuntemaan suunnatonta surua, mistä kaikista makuelämyksistä lapseni jääkään paitsi. Myös kommentit, että tulipa syötyä liikaa tai että pitäisi varmaan meidän lapsen ruoansyömistä vähän tarkkailla saavat itseni kyyneliin, sillä voisin antaa mitä vaan siitä, että lapseni voisi syödä tai että huolena olisi hieman "lapsenpyöreä" muoto.
Täten pyydän, että minulle ei puhuttaisi ruoasta, lihomisista, laihduttamisista. Kiitos. Ei siitä, mitä on syönyt ja kuinka hyvää se oli. Olisiko se liikaa vaadittu?
Voi apua, Anu rakas. Itse kun tiedän tasan tarkkaan, miltä sinusta tuntuu, tuntuu tekstisi tooooodella tutulta. Mutta samalla nyt kyllä ottaa omasta tunnosta ja pahasti. Olen varmaan fb:n puolella hehkuttanut vaikka sun mitä ruokajuttuja tämän viimeisen puolen vuoden vapauden aikana. Anteeksi ystävä, jos oikeasti olet pahoittanut mielesi minun kirjoituksistani. Mulla kun se tosiaan on mennyt ääripäästä toiseen: nyt tekisi mieli hehkuttaa tätä syömisen vapautta ja kaikkia ihania makuja, mitä viime kesänä en saanut maistaa! Mutta yhdestä jutusta voit olla varma, minä en ruuasta ruikuta enkä puhu laihtumisesta! Muuten yritän ottaa oppia, etten enää pahoittaisi mieltäsi.
VastaaPoistaKuten tuolle fb:n puolellekin kirjoitin, kyse ei tosiaankaan ollut sinusta ketä ajattelin tuota kirjoittaessani, oli pitkän matkan tulos ja lähinnä kosketti käytyjä ruokakeskusteluita ihan livenä ihmisten kanssa. Olen oikeasti onnellinen puolestasi, että olet päässyt tästä dieetistä eroon ja on ihastuttavaa että osaat nauttia ruoasta varmasti ihan eri tavalla kuin moni muu ja sen onnen sinulle tosiaan mielelläni suon.
PoistaNo minä jo pelästyin, että mun hehkutukset tulee oikeasti jo sun korvista ulos, kun niitä näet fb:ssä. Mutta toki tiesin, että taustalla on myös muuta sun kuulemia juttuja!
PoistaYmmärrän tunteesi. Itse en tosin koskaan ole ollut tiukalla dieetillä, koska imetys ei onnistunut (oma murheensa), joten pojat ovat olleet korvikkeella (ei sekään aina hyvä juttu). Mutta kyllä samat asiat on silti tuntuneet poikien puolesta pahalta, koska he eivät ole voineet syödä kaikkea mitä "pitäisi" ja mitä tyrkytetään.
VastaaPoistaMutta. Tämä meidän yhetiskunta nyt vaan on niin ruokakeskeinen valitettavasti. Tuntuu että kaikki mitataan ruuassa: jos et syö kaikkea, olet omituinen - jos et karppaa, harppaa ja hörppää sesonkien mukaan, olet omitunen yms. Kun on väsynyt, fyysisesti ja henkisesti, sitä kuulee nuo kaikki sanomiset hyökkäyksenä itseään/perhettään kohtaan. Kaikki ei kuitenkaan ole sinua vastaan!! Kuten jo edellinen kirjoitti, hänen tilanteensa on muuttunut ja hän on iloinen siitä, joten kirjoittaa omasta elämästään. Mutta ei kirjoita niitä sen takia että haluaa sinua kiusta/satuttaa. Tiedän että se väsyneenä vaan tuntuu pahalta. Ja täällä on hyvä purkaa tunteitasi!!! Sisällään niitä ei ainakaan kannata pitää...
Tsemppiä sinulle ja iiiiso voimahalaus! Voin vain kuvitella tilanteesi, joka on erittäin hankala. Mutta silti vaikutat terveeltä ja järkevältä ihmiseltä, itse olisin tilanteessasi jo varmaan seonnut. :)
(Toivon että ymmärrät mitä tarkoitan, etkä ota hyökkäyksenä sinua kohtaan, koska se ei ollut tarkoitus. Ja itsekin tuolla fb:n allergisissa kirjoittelen...)
Tiedoksi vielä sinullekin, en tosiaan millään tavalla edellisen kirjoittajan elämään omalla kirjoituksellani viitannut. Kyse oli suurimmaksi osaksi kaksin käydyistä keskusteluista ja minun mielestäni niistä voi oikeasti pahoittaa mielensä, jos toinen vartavasten hehkuttaa syömisiään. Mitä sitten yleisiin ruokakeskusteluihin,tiedän toki, että ihmisten hehkuttamat ruokakokemuset eivät ole tarkoituksella tietenkään minua vastaan eikä myöskään postissa tulevat ruokamainokset ihan kiusallaan minulle lähetetty. Olin ehkä typerä kun tällaista täällä edes pohdin, ainakin se sai aikaan väärinkäsityksiä. Ehkäpä blogini alkaa tulla tiensä päähän.
VastaaPoistaEt todellakaan ole typerä, kun tämmöistä täällä pohdit! Just sen takia sun blogisi on huippu, kun sä kirjoitat sievistelemättä sun ajatuksista. Enkä mä ainakaan saman kokeneena ymmärtänyt sun kirjoituksen ideaa väärin, pelästyin vain omaa käytöstäni ruokajuttujen hehkutuksen suhteen.
PoistaMun blogianikin on kuulemma (yhden yhteisen tuttavamme kertomana) väärinymmärretty, että se olisi vain terveiden lasten äitien piikittelyä yms., mutta mitä siitä!! Mä itse tiedän, että ei todellakaan ole, vaan päin vastoin, olen saanut palautetta muualta, että se on avannut monen terveen lapsen äidin silmät kiitollisuuden suhteen, joten porskutan eteenpäin vain! Mitä yhdestä väärinymmärryksestä! Kaikki ei ironista kirjoitustyyliä vain pysty tajuamaan, jos aiheet menevätkin itselle kipeälle alueelle.... ;-) u know...
niin, ja tämäkään kommentti ei liittynyt mitenkään Rintun todella asialliseen kommenttiin :-)
Kyllä minä ymmärsin ettet ketään yksittäistä ihmistä syytä tästä asiasta. Tarkoituksena oli sanoa, että toisten tilanteet on muuttunut paremmaksi yms, jolloin tekee mieli hehkuttaa asioita. Nyt ehkä tuntuu olo olevan tooosi pohjalla, mutta sieltä on tie vain ylöspäin. Kyllä sinäkin vielä pääset hehkuttamaan onnistumisia!!
PoistaJa älä todellakaan lopeta tämän blogin kirjoittamista!!!! Minusta olisi hyvä että ihmiset oppisivat tajuamaan miten puhuvat asioista, eli ottaisivat toiset huomioon. Ja tämä on hyvä tapa kertoa siitä. Täällä sanottuna saattaa mennä paremmin ihmisille mieleen, kun lukevat ja ymmärtävät mistä se johtuu. Jos sanot päin näköä, voivat ottaa sen kiukutteluna, asiaa sen enempää pohtimatta.
Tsemppiä sinulle!!!
Ja taas kerran, voi Anu, voi miten käsittämättömän törppöjä taas olet kohdannut :( (ja anteeksi, anteeksi, jos olen meidän tilanteesta kertoessani pahoittanut mielesi, ei ole missään tapauksessa ollut tarkoitus, yleensä muistan olla kiitollinen, ettei meidän isommalla ole allergiat kovin pahimmasta päästä, nyt vaan on loppukesä ollut sellaista oirekirjon pahenemista ja sekasotkua, että en ehkä osaa oikein muotoilla asioita siten kuin tarkoitan) Mutta lukiessani tätä tuli kyllä minulle heti mielikuva, että tarkoitat varmaan juuri livekeskusteluja ja kommentteja ihmisiltä, joilla ei ole käsitystä kuin ehkä jostain niin vaatimattomasta kuin laktoosi-intoleranssi tms (joka sekin toki voi olla kamala sairaus, mut siis teidän tilanteeseen verrattuna melkoisen vähänpätöinen).
VastaaPoistaMua jotenkin ihan pakahduttaa se olo, miten idioottimaisesti läheisesi suhtautuvat teidän tilanteeseen, ja samalla niin tolkuttoman kovasti toivon, että se ihmeparaneminen olisi nurkan takana, vaikket nyt takuulla siellä jaksa juuri siihen uskoa.
Ja voi kun vaan jaksaisit kirjoittaa tätä blogia, täällä on niin paljon arvokkaita ajatuksia, että vaan aina ihmettelen, miten pystyt noilla univeloilla ja kaikkien pelkojen ja pettymysten keskellä kuvailemaan tunteitasi ja pohdiskelemaan niin kypsästi. Anteeksi, kun en ole ehtinyt kirjoitella, koitan löytää aikaa siihen asap. Halauksia <3 EO
Voih!!! taas väärinkäsitys, ei suinkaan ole kyse sinustakaan EO. Luulenpa että ne kommentin antajat jotka ovat mut saaneet pahoittamaan mieleni eivät edes lue koko blogia!!! Ja nyt sitten te kaikki ihanat käännätte että tarkoitin teitä. Ei todellakaan! Kyse sellaisista puolitutuista ym. joiden kanssa aiheesta silloin tällöin keskustellaan, tietävät tilanteesta, mutta eivät kuitenkaan tule ajatelleeksi yhtään sen pidemmälle, mitä sitten suustaan päästävät. Ja kuten Rinttu sanoi, suurin osa taitaa olla kuitenkin mun omien korvien välissä, jutut vaan tuntuvat kipeiltä kuulla, vaikka toinen ei välttämättä sitä edes tarkoituksella sanokaan. Katsotaan nyt tätä blogijuttua hetki ja vedän henkeä. On ehkä nyt meneillään sen verran rankka kausi, että luultavasti teksti ei ole kovinkaan suotavaa luettavaa. Kirjoitellaan EO!!! Halauksin ♥
VastaaPoistaAnulle rekkakuormallinen voimia jatkaa tämän blogin kirjoittamista, me tarvitaan sua ja todellakin kirjoitat siltä miltä tuntuu<3<3<3<3<3
VastaaPoistaJa jos jostain saisin taikasauvan, niin tekisin taikoja, ettei sun tarvitse kuulla yhtään enempää mitä et jaksa kuunnella!!Paitsi että tietty taikoisin ensin pikkuneidin allergiat/refluksin Huitsin Nevadaan!!
Hengessä mukana!
<3Kerttuli