Onnen kyyneleitä!!!

Mä olen aivan häkellyttävän onnellinen täällä! Ihan hurjasti tapahtunut viimeaikoina, suoranaisia ihmeitä! Ensimmäistä kertaa tasaisia hyviä päiviä on ollut niin monta peräjälkeen, että olen pystynyt tekemään uniassosiaation muuttamista ja vieläpä onnistuneesti. Ensimmäistä kertaa tyttö herännyt yöllä vain kerran, joka siis järkyttävän iso muutos siihen, että yleensä herätty se 5-20 kertaa. Tänään saatiin Tuomelalta, meidän allergologilta, labratulokset ja kaikki arvot olivat loistavia, jopa kalsium! joka siis tulee ainoastaan mun äidinmaidon kautta edelleen, kun hänelle ei käy suoraan annettuna kalsiumkarbonaatti tai kalsiumsitraatti. Huippua! Näiden labratulosten valossa tää imetysdieetti on ollut kaiken tän vaivan arvoista. Jopa lääkäri oli ihmeissään siitä, kuinka hyvät kalsiumarvot toisella on...Hahhaahaa...siitä saavat kaikki ne idiootit lääkärit jotka väittävät että maito muuttuu vuoden jälkeen sokerilitkuksi tai että jos äiti dieettaa, maidossa ei ole mitään ravintoa. Mun rinnoissa ei ole mitään "parasta ennen" - leimaa ja se taas todistettiin tälläkin. Niin ja ulostenäytteestä ovat hiivat kadonneet jonnekin kuin tuhka tuuleen!!!! Ja rotaatiot ensimmäistä kertaa toimivat, tosin miniannoksin, mutta ennen ei sekään ollut mahdollista. Eihän tätä kaikkea meinaa pää kestää kun tulee tällaisella rytinällä hienoja uutisia, että huh huh!!!! :) Olen ihan sanaton tästä kaikeasta...varsinkin kun ei ole kovin kauan, kun olin niin lohduton että mitään ei tule koskaan tapahtumaan...Luulen suurimman muutoksen aiheuttajan olleen meidän ruokavaliossa piilossa vaikuttaneen riisin, sillä kaikki alkanut tapahtua sen jälkeen kun riisi jäi meidän ruokavalioista pois. En mitään muuta loogista tähän ihmeeseen keksi.

Kunpa nämä päivät jatkuisivat ja saataisiin vaikka rotaatiossa olevista ruoka-aineista jopa kasvatettua määriä ihan ruoka-annoksiksi, mutta mutta...katsotaan... Jos jotain on oppinut, niin sen, että suunnitelmia on turha tehdä  ja että jokaisesta hyvästä päivästä otetaan ilo irti, murehditaan sitten taas kun murehtimisen aika on. Tai no, onhan tässä koko ajan taustalla ne jatkuvat murheet, pitäisi saada tauotettua laksatiivi, mutta se on mahdotonta, pitäisi saada ruokia lisää, jotta imetystä voisi vähentää, edelleen löytämättä sopiva kalsiuminlähde jos imetys lopetetaan, mutta taidanpa jättää nämä murheenaiheet nyt toisille päiville ja vain nauttia tästä, mitä nyt on, ja kylpeä tässä ihanuuden tunteessa kilpaa auringon kanssa. I am so HAPPY!!!!!