Tänään posti toi odotetun paketin, iki-ihanat uudet saappaat! Niitä sovittelin jalkaani ja huomasin itsessäni riemua, jota en ole kokenut pitään aikaan. Kuinka iloiseksi tulinkaan uusista kauniista saappaistani! Heti piti pukea päälle kaapissa kauan lojuneita lempivaatteitani ja mieli kohentui. Peilistä katsoi ihan mukavan näköinen nainen näteissä vaattessa! Miten outo näky!
Uudet saappaat olivatkin minulle merkityksellisemmät kuin olin aavistanut, sillä ne herättivät minut ajattelemaan itseäni ja tätä elämää toisella tavalla. Olin iloinen siitä, että huomaisin innostuvani jostain tuollaisesta, niin pitkästä aikaa. Olin tyytyväinen kevyistä ja turhamaisista ajatuksistani! Miten oikeutettua ja kaivattujakin ajatuksia ajatella miltä sitä näyttää! Sitä ajatusta ei ole juurikaan ehtinyt edes miettimään, saatika ollut sellainen, että sillä olisi ollut merkitystäkään.
Entisessä elämässäni vaatteilla ja sillä, että niiden kautta sain itselleni hyvää oloa, jopa toin esiin omaa persoonallisuuttani, oli väliä. Oli ihana tavoittaa tuo sama tunne. Jotain samaa vielä oli olemassa itsessäni, vaikka luulin, että minussa ei ole jäljellä enää mitään muuta kuin väsynyt kuori. Ehkä tässä kaikessa on ripaus myös itsenäisyyttä, joka alkanut heräämään. Osaksi opintojen aloittaminen, lapsen irrottautuminen, oman itsen etsiminen uudestaan. Oli kiva tunne katsoa peilistä ja nähdä itsensä, siis oikeasti itsensä ja olla tyytyväinen. Eloisat silmät ja leveä hymy. Nekin olleet kauan poissa. Keveys tekee hyvää! Olen olemassa ja selvinnyt jo monesta ja silti vielä jaksan hymyillä!
Voi sitä päivää, kun saan alkaa syömään ruokaa ja pystyn värjäämään taas tukkanikin. Sitä kun en ole uskaltanut nyt imetyksen aikana tehdä myöskään. Niin ja sitten kaikki ne kahvilat ja ruokapaikat! Luultavasti minut tavoittaakin sitten, kun sen aika on, eniten vain kahviloista kaikkia herkkuja ja salaatteja mussuttamasta. Voin nyt jo nähdä itsensi siellä istumassa, joku hyvä kirja kädessäni, ihanissa uusissa saappaissani ulkoiluttamassa jotain lempimekkoni. Hei, yllätinpä tässä itseni haaveilemasta! Sitäkään en ole uskaltautunut tehdä pitkään aikaan! Musta pilvi jollain tavalla alkaa pään päältä väistymään. Lieneekö tähän pirteyteen osasyynä se, että tyttöni on nukkunut ensimmäisiä kertaa öitä vain muutamalla herätyksellä ja näitä öitä tullut jo monta peräjälkeen. Olkoon syy mikä on, olen onnellinen näistä höyhenenkevyistä ajatuksista, niin ja tietenkin niistä saappaista, jotka käynnistivät koko tämän hyvänolon tunteen.
Ihanaa lukea tällaista "keveyttäkin" välillä :) Mua alkoi kovasti kiinnostaa jo nuo ihmeelliset saappaatkin ;) Sitten kun sulla joskus on aikaa ja energiaa ns. turhamaisuusasioille, voisit stailata mut vähän siistimmäksi, nyt on työlook liiaksi kotilookin tapainen... (No, ainakaan tosi väsyneiden äitien ei tarvi miettiä omaa ulkomuotoaan kun näkevät mut :D ) Iloista saappaidenulkoilutusviikonloppua! <3 EO
VastaaPoistaJos stailaus tekisi sut onnelliseksi niin ilman muuta, sopii oikein hyvin mulle!! Katsotaan mitä voitais tehdä!! :) Kirjoittelen sulle piakkoin. Mukavaa viikonloppua sinne myös ♥
VastaaPoistaTää juttu on IHANA!! Luin kolme kertaa läpi! <3
VastaaPoistaOnneksi olkoon saappaista :) :) ja siitä muusta mitä ne saivatkaan aikaan :)
VastaaPoistaHiusten värjäämisestä kuitenkin sen verran, että entä raidat, sellaiset jotka eivät lähde aivan juuresta? Itse laitatan sellaisia ja käyn kampaajalla kerran kuussa. Hei johonkinhan ne herkuista ja muista säästyvät rahat on laitettava ;D
Minä olen siis kokenut hyvin tärkeäksi nimenomaan pitää minuutta yllä, itse teen sen irrottautumalla kerran viikossa. Onneksi minulla on mies joka hoitaa ja imetysaikana (joka meillä on ohi jo, mutta kesti sen melkein 2v) ajoitin käyntini niin, että olin juuri imettänyt ja en ollut kauaa, mutta se 1-2h, autuutta kun sai olla vain minä ja useimmiten kävin ihan vain kirjastossa, vaatekaupassa tmv, yksin. Se, että sai lukea kirjojen takakansia hiljaisuudessa tai hiplailla vaatteita vaikka ilman ostamistarkoitustakaan... Ja sitten kävin yksin myös elokuvissa ja taidenäyttelyissä tai kuuntelemassa jonkin luennon. Ilman sitä omaa aikaani olisin tullut hulluksi. Lähellä se kävi muutenkin :D
Oih, täälläkin olisi käyttöä tuollaisille saappaille:)
VastaaPoistaNiin ihana on Anu lukea tää juttu:0) Tunsin ihan tänne saakka sun hyvän olon tunteen ja OLET SEN NIIN ANSAINNUT! Meitä on nyt monta jotka nautimme noista saappaista, kun toivat noin paljon sinulle hyviä ajatuksia:):)
Niin ihanaa, tämä kannattelee pitkään:)
<3kerttuli