Vapun kunniaksi heittäydyn minäkin viihteelle ja koska en voi syödä munkkeja ja juoda simaa, on keksittävä viihdytyksen aiheet jostain muualta ja mistäpä muusta sitä komediaa, ehkä vähän mustaa sellaista, repisi kuin tästä meidän arjesta ja väsymyksen tilasta. On aika muistella positiivisuuden ja huumorin kautta, mitä kaikkea krooninen univaje voi saada aikaan.
Kun huomaa...
kävelevänsä ostoskärryjen kanssa kotiinpäin ja unohtaneensa auton kaupan parkkipaikalle, sitä ymmärtää että tarvitsisi varmaan unta....
istuvansa kahvilassa tajuamatta miksi ihmiset tuijottavat, ja vasta lähtöä tehdessään tajuaa että on istunut, kävellyt, viihdyttänyt lastaan, tilannut tiskiltä pelkät imetysliivit päällä, ymmärtää, että tarvitsisi varmaan unta...
lukevansa tenttikirjaa ja vasta reilun puolenvälin jälkeen tajuaa, että lukee samaa kirjaa toistamiseen, mitä lukenut jo kuukaisi sitten, ymmärtää, että tarvitsisi varmaan unta...
löytävänsä jatkuvasti tavaroita mitä ihmellisimmistä paikoista, sitä ymmärtää, että tarvitsisi unta...
sulkevansa puhelimen, muistamatta mitä on jutellut ja kenen kanssa, sitä ymmärtää, että tarvitsisi unta...
aamulla, että on luullut, että meillä on ollut hyvä yö, herätyksiä vain viidestä kymmeneen, miehen kertoessa omituista tarinaansa, että hänen mukaansa herätyksiä oli sellaiset 27, sitä ymmärtää, että tarvitsisi unta...
että ei ole ihan varma, onko hereillä vai valveilla, sitä ymmärtää, että tarvitsisi varmaan unta...
olevansa kiitollinen siitä, että saanut nukkua viime yönä poikkeuksellisen paljon, jopa tunnin kahden pätkiä, sitä ymmärtää, että tarvitsisi varmaan unta...
nukahtavansa kampaajalla kesken hiustenleikkuun, sitä ymmärtää, että tarvitsisi varmaan unta...
pukevansa lapsen päälle toisen vaipan toisen päälle, sitä ymmärtää, että tarvitsisi varmaan unta..
HYVÄÄ VAPPUA!
Apua, musta tuntuu, että meidän blogit alkavat olla jo liian samanlaiset ;-) Niin samaa juttua. Tai sit se on vaan hyvä juttu, kun huomaa, että tismalleen samoja seikkoja arjessa on samalla lailla, meillä ja teillä, nyt ja aiemmin.
VastaaPoistaMahdollisimman laadukasta vappua teille <3
Voi kääk! Kyllä sinun tosiian pitää nyt mennä nukkumaan sen viihteelle menon sijasta ;)...voi sinua! <3
VastaaPoistaEi voi muutakuin sanoa että tutulta kuulostaa. Voi tätä väsymyksen määrää!!!
Listaan voisin lisätä että
- joskus soitan johonkin ja kuunnellessani hälytysääntä, kerkiän jo unohtaa mihin olin soittanut, ja sitten kun toisessa päässä vastataan, olen yllättynyt, joskus siellä on oma äiti, joskus neuvolan terveydenhoitaja, koskaan ei voi olla ihan varma....
Aikuisten oikeesti ehkä nolointa on ollut, että joskus laitoin asiakkaalle laskut jossa oli alvit laskettu ihan päin honkia, vaikka olen samaa juttua tehnyt monta kertaa silloin kun olin virkeämpi, onneksi kuulun osuuskuntaan jossa on kirjanpitäjä joka huomasi virheeni...
Toivotaan ihania ilmoja, jotta voitte puhallella saippuakuplia ja tanssia kesämekossa lierihattu päässä ja urinkolasit nenällä! Ihanaa vappua!
LL
Meilläkin on saippuakuplapullo odottamassa huomista! :) Ja pyöräkärryt, vähän hirvittää, miten uskallan niiden kanssa ajella, mutta tuohon kevyenliikenteenväylälle vaan aattelin, en kovin monen kilsan päähän... Ja pihalla pysyy paremmin hereillä kun sisällä! :D Ja munlainen köntys kömpelys ei tahdo saada pidettyä tavallisella pyörällä tarakkaistuimen kanssa (kun liikehtiväinen esikoinen jo 15kg) aina tasapainoa, kärryt on rennommat - ja vauhti sen verran hidas, että näillä pitkilläkin piuhoilla ehtinen havainnoida ;)
VastaaPoistaTuo LL:n mainitsema puhelinjuttu on kyllä haastava, jos soittaa jonnekin missä pitää oikein jonottaa, mulla täytyy olla lappu, jotten ehdi unohtaa miksi ja mihin soitin ennen kuin pääsen läpi.
Tässä pari vkoa sitten nukahdin hammaslääkäriin kesken paikkauksen. Ok, mulla on TOSI hyvä hammaslääkäri, myös hyvä puuduttamaan, mutta olen aina inhonnut niitä porausääniä yli kaiken. Että oli se aika saaavutus.
Oikein ihanaa vappua ja kiitos taas ajatuksista, jakamisesta ja uusien ajatusten herättämisestä! Aurinkoa!
EO