Tänään meillä syötiin ensimmäistä kertaa rakeista ruokaa ja hyvällä menestyksellä. Mitä onnen murusia ne olivatkaan!!! Ennen kaikki vähänkin rakeinen on aina jäänyt kurkkuun kiinni. Tämä on todella yleistä refluksilapsilla. Kurkunpää on todella herkkä ja ärsyyntynyt ja siten soseruoat ja monesti vielä kylmät soseruoat ovat monessa refluksiperheessä normaaliarkea isommillakin lapsilla.
Tällainen riemastuttava tapahtuma saattoi pohtimaan sitä, mitä ne ilot oikein ovatkaan refluksiperheessä. Tavallisten ilojen ( oppi ensimmäisen sanan, otti ensimmäiset askeleet) lisäksi meidän ilot ovat usein vähän hassunlaisia. Kun alan miettimään meidän refluksitaivalta ja iloja niitä voisi listata vaikka näin.
* Meillä ei huudettu taukoamatta kuin vain klo 18-24 ja 03.00-06.00!
* Hei, pääsimme nukkumaan jo 04.30!
* Tänään ei ollut kuin 8 hikka-refluksikohtausta!
* Lapsi nukkui ensimmäisen pätkän vajaat kaksi tuntia putkeen!
* Löysimme ensimmäisen sopivan kiinteän!
* Pääsimme ensimmäisen kerran ihan oikealle vaunulenkille ilman, että jouduimme kääntymään ensimmäisestä risteyksestä jo takaisin kotiin tuskahuudon saattelemana.
* Tänään ehdin käydä pikasuihkussa lapsen päiväunien aikana!
* Hei, hän viihtyy vähän aikaa itsekseen lattialla!
* Ehdin käydä suihkussa ja juoda teekupillisen päiväunien aikana!
* Löysimme ensimmäisen sopivan kaupasta ostettavan valmiin tuotteen!!
* Lapsi pärjää puolikkaalla lääkeannoksella!
* Tyttöni hymyili ensimmäistä kertaa herättyään!
* Sain omaan ruokavaliooni kerran viikossa kaksi salaatinlehteä!
* Yö meni vain kuudella herätyksellä!
* Lapsi sietää 1/2 tl possua viikossa!
* Sain omaan ruokavaliooni viidennen tuotteen!
* Tyttö nukkuu selällään ja voi, niin rennon oloisena!
* Tänään ei olla revitty korvia päästä vielä kertaakaan!
* Lapselle löytyi toinen sopiva vihannes!
* Sain ruokavaliooni mansikkahillon ( 2 tl) kerran viikkoon käytettynä!
* Lapsi nukkui ensimmäistä kertaa elämässän vajaa 5 tuntia putkeen!
* Tänään lapseni pystyi syömään ensimmäistä kertaa rakeista ruokaa!
Toivottavasti lista tästä vielä kasvaa mm. sellaisilla, että saisin kirjoittaa, että löysimme ensimmäisen sopivan hedelmän tai ensimmäisen sopivan rasvan. Odotan sitä päivää, että saisin kertoa, että meillä nukuttiin ensimmäisen kerran katkeamaton yö. Toivon myös sitä päivää, että saisin kirjoittaa, että vihdoin löysimme uuden sopivan ruoka-aineen. Hiljaa odotan myös sitä päivää, että itse pääsen eroon tästä possukuurista ja saisin alkaa syömään oikeaa kunnon ruokaa. Kyllä nekin etapit vielä tulevat. Ihan varmasti. Sitä päivää vain ei vielä tiedä.
Onnittelut uudesta etapista ruokailun saralla! :)
VastaaPoistaTuo lista näyttää varmasti asiasta tietämättömien mielestä sellaiselle, että onkohan tuo blogisti aamuyön tunteina varmasti kirjoittanut ihan järkeviä. :D Mutta älä pelkää, mä en niin aattele. Siellä on tosi monta kohtaa, jotka mäkin voisin omalle listalleni laittaa. Mutta todella monta kohtaa, jotka kertovat kuinka järkyttävän paljon tiukemmalla te/sinä olette/olette olleet. Mä en voi muuta kuin toivoa teillekin tsemppiä ja jaksamista tässä refluksisuossa!
Aurinkoista viikonloppua ja vappua toivottelee,
Kolmenäippä
Hei Kolmenäippä!
PoistaÄlä yhtään kuule vähättele omia kokemuksianne, sulla siellä kolme lasta, mä en pysty edes ajattelemaan että lapsia olisi enemmän tässä elämässä...Tsemppiä sinne kanssa ja hyvä jos nämä "hullut" ajatukset eivät kuitenkaan ihan hulluja olekaan. Ihanaa vappua ja kevättä sinne! Toivotaan kauniita ilmoja päiviin ja valoisissa öissä jaksaa paremmin valvoa...
Tutun kuuloinen lista, valitettavasti. Btw, oli ihana pikanähdä tänään <3
VastaaPoistaNiin oli, ihana nähdä! Otetaan uusiksi pian...Hyvää vappua sinne ja nauti herkuista, joista jäit viime vappuna paitsi!!!
PoistaMahtavia etappeja!
VastaaPoistaMistä se korvien repiminen muuten johtuu? Meidän lapsi tekee sitä, sillai laittaa kädet korvien taakse ja läpsii niitä eteenpäin, uudestaan ja uudestaan...
Linda
Täällä tehdään kans ihan samaa...
PoistaJust tolleen tehdään meillä, tai sitten jos paha päivä niin revitään korvia irti tai hakataan kämmenillä korviin tai korvien kohdalle päähän. Meidän lääkäri selitti, että tää aika tavallinen oire refluksilapsella. Luultavasti hänellä on jonkinlainen polttava/ epämiellyttävä tunne kurkussa? kurkunpäässä?nielussa? ja kun lapsi ei niin osaa paikallistaa sitä huonoa oloaan, hän jollain tavalla vaan haroo sitten päätään...Toinen syy voi olla se, että jos joku ruoka aiheuttaa jonkinlaista allergiaa, esim. kutinaa kielessä, kurkussa, suussa, tai jopa korvissa, se voi tehdä tätä korvien repimistä/raastamista/läpsyttelyä.
PoistaIhanaa! <3 Paljon tuttuja juttuja, mutta kuten Kolmenäippäkin kirjoitti, monta sellaista asiaa, joka saa huokaisemaan, että onneksi meillä on jossain päästy helpommalla, kun välillä tuntuu tämäkin riittävän äärirajoillaolemisoloon. Ja ihmetystä ja kunnioitusta jaksamistasi kohtaan. Meillä myös noita korvien repimisiä pojilla, enemmän kuopuksella, jolla huomattavasti hankalampi refluksitauti kuin esikoisella, Anu jo sanoikin siitä oireesta varmaan kaiken oleellisen.
VastaaPoistaPaljon valoa ja iloa ja uusia hienoja etappeja teidän kevääseenne! :)
Sitä on mentävä niillä korteilla mitä on ja täytyy kyllä myöntää, että on se jaksaminen usein mennyt äärirajojen ulkopuolellakin, mutta sitten taas onneksi jossain vaiheessa tulee aina helpompi päivä helpottamaan. Yritän ottaa aina vaan yhden päivän haasteet yhdelle päivälle, välillä hyvin onnistuen, välillä taas sorrun vellomaan oikein kunnolla tässä masennuksessa, että miksi mikään ei tunnu muuttuvan pysyvästi parempaan. Yhtälailla kun refluksi menee vuoristorataa, menee se oma tunne-elämäkin, tiedät varmaan oikein hyvin mistä puhun. Voimia, iloa ja uusia etappeja myös teidän elämään!!!!
PoistaHeippa! Täälläkin taistellaan refluksin kanssa ja on ollut ihana löytää tämä blogi, jossa tuntuu olevan niin samanlaisia ajatuksia kuin itselläkin. Tosin meilläkään ei noin pahassa tilanteessa olla, mutta rankkaa silti on. Olisinkin kysynyt, että millaisia teillä nuo hikka-refluksikohtaukset on? Listassa olikin paljon tuttuja juttuja. Me vain olemme vielä aika tietämättömiä kaikista mahdollisista oireista, jota liityvät tautiin..
VastaaPoistaHauskaa vappua!
Manu
Moikka Manu! kiva, että löysit tämän, vaikkakin ei ollenkaan kivaa, että teillä eletään tämän saman sairauden kanssa: Onko teillä allergioita mukana? Se usein sekoittaakin tätä pakkaa kunnolla, kun aina ei pysty tulkitsemaan, tuleeko oireet jostain ruoka-aineesta vai onko rakenteellinen nyt sitten vaan pahemmassa vaiheessa. Kysyit noista hikka-refluksikohtauksista. Olen itse nimennyt tytön kohtaukset tällaisiksi, en tiedä, onko mitään "virallista" tällaista oiretta olemassa, mutta meillä ne menee suurinpiirtein näin, että ensin saa jotain ruokaa, joka ei sovikaan ( voi olla vaikka vaan 1/2 tl kokeilussa joku uusi), siitä seuraa sitten joko aika pian eli saman vuorokauden sisällä sitkeää hikanomaista ääntelyä/ kurnutusta/ sellaista syvältä kumpuavaa hikkailua tai sitten käy niin että ensin itketään/valvotaan pari vuorokautta ja sitten tulee se hikkakurnutuspäivä päälle. Välillä nää oireet on aika vaikeita tulkita, niinkuin hikkakin, kun kaikillahan hikka joskus on, mutta ollaan laitettu merkille, että meillä sattumoisin aina paljon hikkaa, kun joku ruoka ei sovikaan. En tiedä osasinko yhtään selvittää kysymääsi asiaa. Niin ja hei se piti vielä laittaa, että kannattaa ehdottomasti tutustua refluksilasten nettisivuille http://www.refluksilapset.fi/, joista saa paljon tietoa refluksista ja siellä toimii myös vasta alkanut keskustelupalstakin! Itse olen kokenut tuon vertaistuen todella tärkeäksi oman jaksamisen kannalta. Siellä myös hyviä kuvauksia refluksiin liittyvistä oireista. Hauskaa vappua sinne myös!!!
PoistaTuli muuten mieleen tuosta vaunulenkistä, että kyllä meillä jotkut tuttavat nosteli kulmiaan, kun kannoin kuopusta kantoliinassa/muuten sylissä nukkuvana (jos eivät siis kuulleet sitä edeltänyt hyssyttelyrumbaa) - ja joku kommentoi ihan ääneen, että "älä nyt vaan TUOHON vauvaa opeta, sittenhän se haluaa aina siinä olla...". Samoilta ihmisiltä oltiin saatu palautetta, kun "opetimme" esikoisen (jonka ger oli vähemmän hankala, vain öisin vaati pystyasennon, päivisin nukkui joten kuten päätykorotustyyppisissä vaunuissa) nukkumaan liikkuvissa vaunuissa. Ikään kuin olisimme ihan vaan "tyhmyyttämme"/jotain hulluuttamme kanniskelemassa vauvaa aina ja joka paikassa, kun oli ihan turha kuvitella jättävänsä sitteriin vessassakäynni ajaksi jne. You know. Kunpa osaisin itse olla ajattelevaisempi joskus, kun joku hoitaa lastaan vähän eri tavoin kuin ajattelisin järkeväksi, jos en tiedä syitä taustalla! Ja kyllä melkein kuin seinähullua jotkut katsoivat, kun selitin, ettei kuopus pysty olemaan vaunuissa kuten ei muutenkaan makuulla, tai alkuun kun pystyi olemaan, mutta se lisäsi kipuoireilua ihan merkittävästi... No, tätä papatusta ymmärtämättömyydestä voisi jatkaa loputtomasti!
VastaaPoistaToivotan nyt kuitenkin iloista vappua ja kiitän taas kerran voimaannuttavasta (vaikken termistä oikein tykkääkkään, mutta sitä tämä on) vertaistuesta! :) EO
Kyllä niin savu nousee päästä, kuulostaa niin tutulta nuo kommentit siitä, että älä nyt lasta totuta tuollaiseen vatkaukseen/ tapaan, saat sitten aina olla tekemässä sitä ja tätä...aagggghh!!! Just sellaisten henkilöiden puhetta, kenellä lapsi tuosta vaan nukahtaa helposti itsekseen. Meilläkin muuten auttoi vaunuissa se, että korotin päädyn tosi jyrkkään kulmaan. Sitten kun siinä pystyi nukkumaan kun losec aloitettiin ekan kerran, tarvitsi sitten enää vain liikkua eteenpäin, jotta nukkuu. Tulipahan lenkkeiltyä silloin paljon! ;). Nyt tyttö nukkuu päikkärit jo ihan sängyssä, luksusta! Jälleen täytyy todeta, että on hienoa, että me refluksilasten äidit ollaan löydetty vertaistukea toinen toisistamme. Mua ainakin hirveästi eheyttänyt se, että joku ymmärtää tasan tarkkaan miksi joitakin asioita tekee, se auttaa itseä näkemään itsensä ihan hyvänä äitinä ja korjaa aika paljon niitä haavoja, joita joidenkin ihmisten typerät kommentit ovat jättäneet. Iloista vappua sinne EO teillekin ja tsemppiä, voimia ja jaksamista teidän refluksielämään!
Poista